Vielä ihmisen motivoinnista. Uskomus siitä, ettei teollani ole merkitystä on varsin sitkeässä. Lukemattomissa luennoissani olen aina kertonut esimerkin. Jos yksi ihminen jättää ottamatta vuodessa yhden  muovikassin ja näitä yksiä on sata, se on sata muovikassia vähemmän. Jos näitä on tuhat se on tuhat vähemmän. Jne.
Eli pieni teko on suuri teko, kun sitä tekee moni. Jokainen pienikin teko siis vaikuttaa. Se on myös esimerkkinä muille. Jos kerrot, etten ota muovikassia kaupassa kuin aivan hätätapauksessa yhdelle kaverille ja hän yhdelle jne, olet jo vaikuttanut keskimäärin kymmeneen. Jokaisen teko on konkreettinen ilmaus ja vaikutus. Jos olet vegetaristi ja kerrot miten lihansyönnin vähentäminen voi jo olla eräs parhaista keinoista pelastaa yhteinen maapallomme, olet jo  varsinainen tekijä. Eli niiden, jotka jo tekevät vaikka kuinkakin vähäpätöisen teon, kannattaa siitä kertoa, se ei ehkä vaikuta moniin, mutta yksikin on se lisä yksi ja se taas ehkä saa yhden tekemään ekoteon jne lumipalloefektin kaltaisesti voimme vaikuttaa.
Toinen este ihmisten teoille on uskomus, ettei juuri minun tekoni vaikuta. Se on vapaamatkustajuudeksi kutsuttu ilmiö. Tutkitusti monet ajattelevat, että kun minä olen niin mitätön, kaupan kassa tms, enhän minä voi tehdä mitään.Nuo poliitikot, tehtaanomistajat tms vaikuttavat. Mutta tämä ei pidä paikkaansa.
Eli rinta rottingille, vaikka karsaasti joku katsoisikin jos on valinnut ekoteot.